Olen kotimaassa. Toisessa niistä. Se toinen kotimaa on Ruotsi, jossa olen tänä vuonna asunut kaksi kolmasosaa elämästäni.
Laivamatka sujui tavalliseen tapaan hytissä, no, käväisin vähän ostoksilla sentään.
Bussimatka satamasta Keskustorille, ja aamukahvit R-kioskilta. Otin mukin mukaani ulos ja katselin kaupungin menoa. Ihmisiä menossa suuntaan ja toiseen, nuori mies juoksi kaulaliina suorana pysäkillä puhkuvaan bussiin. Kiire kiire! Täti-ihminen kulki rollaattoria työntäen hissukseen ohitseni, "Hyvää ystävänpäivää!" sanoi hän iloisesti hymyillen, ja todentotta, ystävänpäivähän nyt on!
Jatkoin hyvän kierrättämistä, toivotin huolestuneen näköiselle, korot kopisten kulkevalle naiselle hyvää ystävänpäivää Hän pysähtyi kesken askeleen, ja sanoi "Kuin myös" hymyn levitessä kasvoilleen.
Bussi 15 Brinkhallin kautta Kakskertaan.
Nimen Kakskerta arvellaan saaneen alkunsa siitä, että Turusta tultaessa on ylitettävä salmi kaksi kertaa. Nykyään siltojen ja lossien aikakaudella ei se tuota suurempaa haittaa, mutta ennen saattoi matkalainen hyvinkin huokaista toisen kerran salmen ylitettyään "kaksi kertaa" - ja siitä nimi!
Harjattulan kartano Kakskerrassa.
Tällä kertaa viimeistä kertaa...
Logoterapian syventävien opintojen viimeinen jakso.
Lopputyö on tehty, ja sen verran olen saanut siihen kommentteja etukäteen, että luulisin sen kelpaavan.
Olen paikassa, jossa läppärini löytää yhteydet omatoimisesti ja liittää minut suomalaiseen nettiin kyselemättä. Olen maassa, jossa ihmiset osaavat ääntää ja kirjoittaa nimeni, ja relatoida siihen. Olen kielialueella, jossa pystyn ilmaisemaan itseäni sanoja ja lauseenmuodostuksia sen kummemmin miettimättä.
Maa on yhä valkoinen, mutta lumi on sulamassa, räystäät tiputtelevat suuria pisaroita.
Eilen otin kuvia ikkunapenkki-viljelyksistä Diakoniakeskuksella. Kasvuvoima oli saanut siemenen kuoren rikkoutumaan ja hennonvihreät versot ojentautuivat valoa kohden.
Kevään merkki - tai ainakin muistutus siitä, että se on tulossa. Kevät!
Ruotsalaisilla on tapana sanoa "man ska aldrig säga aldrig" elikkä ei pidä koskaan sanoa "ei koskaan enää", eihän sitä voi niin varmasti tietää mitä milloinkin on tulossa.
Ja näkyyhän se jo luonnossakin, että kaikki kiertää kiertokulkua, kevät seuraa talvea ja kesä kevättä ja sitten tulee syksy ja ympäri ympäri.
Tietysti tulen käymää Suomessa monta kertaa, jatkossakin, ja varmaankin myös vielä Kakskerran saarella! Mutta opinnot taisivat loppua tähän, saa vain yrittää soveltaa niitä jatkossa...
Ei muuta kuin Hyvää Ystävänpäivää sinulle!
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar